Sivut

8.8.2012

Kesäinen retki Hyrryn tilan menneisyyteen



Eräänä aurinkoisena perjantaina Lopen Pilpalan kesätorilta
lähdettiin retkelle Hyrryn tilan maille. Paikalle kerääntyi peräti satakunta uteliasta: tietenkin me kesäloppilaiset enemmistönä. Meitä opastivat Hyrryn  vieressä kasvanut Jorma Ruponen ja tilan oma poika Heikki Laine, joille satoi jokaisella pysähdyspaikalla runsaasti kysymyksiä. Ruponen kuului toimikuntaan, joka 2005 kokosi "Kolmen kylän kirjan", toim. Salli Suorsa. Alueella on pitkä historia. Jo vanhimmassa maakirjassa eli veroluettelossa vuodelta 1539 Pilpalassa (nimen sanotaan periytyvän kylällä asuneesta Filippus-nimisestä miehestä, jota kansa kutsui nimellä "Pilppa") oli kolme taloa: Hyrry, Lättilä ja Olli. Näistä Hyrryllä on ylivoimaisesti rikkain kulttuurihistoriallinen jäämistö. Näköetäisyyydellä kohoaa 35 m korkeuteen Huisunlinna, joka on otettu Suomen muinaislinnavuorten luetteloon, vaikka mitään ihmisen tekemiä rakenteita paikalta ei ole löytynytkään.

Oppaamme aloittivat kierroksen tilan pohjoiskulmalta, missä nyt sankka metsä peittää kaikki rakenteiden jäljet. Pitkään ihmettelimme valtavaa, jopa kahden hehtaarin laajuista lähdettä, johon karjakot kantoivat maitotonkat jäähtymään +4:n asteisessa vedessä. Retkeläiset virittivät suositun lastenlaulun "Äidin kasvimaalla, raparperin alla, sammakolla oli pesä kultainen...", jonka sanat ja rytmikäs sävel ensi kertaa kajahtivat näillä mailla. Heikki Laine muisteli, miten laulun laati hänen äitinsä, ja hänen vuoteensa vieressä sitä ensi kerran laulettiin. Kun oli laskeuduttu valtavan saunan lähistölle ja kurkistettu sen hämärään, vuorossa olivat tallin paikka, nykyiset rakennukset ja lopulta korkeimmalla vuorennyppylällä rapistunut näköalatorni tai huvimaja. Vuoden 1910 tienoilla Hyrrylle ostettiin kepistä ohjattava vuoden 1904-mallinen autoharvinaisuus - siinä riitti seutukunnalla ihmettelemistä!