Sivut

24.3.2013

Paavi ensi kertaa Euroopan ulkopuolelta




Kuva Iltalehdestä

Roomalaiskatolisten 1,2 miljardin jäsenen kirkko on lopulta  saanut ei-eurooppalaisen hengellisen johtajan. Katolisessa kirkossa puhaltavatkin kohta  avoimemmat tuulet. Korkean ikänsä vuoksi eronnut Benedictus oli äärimmäisen varovainen ja hallitsi sieluja oikean opin kautta. Voimme tutustua hänen ajatuksiinsa hänen teoksensa Jeesus Nasaretilainen (Edita 2008, 372 sivua,  raamatunsuomennoskollegojeni  Jarmo Kiilusen suomennoksena  ja kielentarkastajan Aarre Huhtalan huolellisena työnä) avulla. Valittu argentiinalainen Franciscus keskittyy  sosiaalisiin kysymyksiin, erityisalanaan pienet ja köyhät – nimensäkin mukaan ihanteenaan Franciscus Assisilainen. Argentiina on jo ehtinyt toivoa korkeaan asemaan kohonneelta maanmieheltään apua Britannian kanssa jatkuvaan Falklandinsaaria koskevaan kiistaan.


The New York Times (David Brooks) kirjoitti 15.3. väistyneen  ja  uuden paavin profiilien erilaisuudesta viitaten 4. vuosisadan merkkihenkiöihin. Donatolaiset keskittyivät puhtaan kirkon ideaan, sulkien ovet uusilta tuulilta, erottaen epäpyhät pyhistä. Sen sijaan Hippon piispan Augustinuksen mukaan kirkon piti irrottautua staattisesta puolustautumisesta, purjehtia myrskyssä, mennä syntisten sekaan, rajalinjoja vetämättä.

Francis astui jo Vatikaaiin tultuaan augustinolaisten askelissa kieltäydyttyään paaville kuuluvasta erityiskuljetuksesta ja sullouduaan kardinaalien yhteisbussiin. Samoin yllättävänä pidettiin myös, että hän meni ruokailussa etsimään penkin päätä jättäen sikseen erityiskohtelun. Mutta aborttioikeuksissa, homoliitoissa ym.  valittu paavi on kirkon perinteisellä kielteisellä kannalla. Miten hän mahtaakaan uudistaa byrokraattisuudestaan kuulun Vatikaanin