Pääsiäisen aikaan
tuhansien turistien jonot kiemurtelevat
pitkin Jerusalemin vanhaa kaupunginosaa, ns. Tuskien tietä. Hartaana
toivomuksena on eläytyä edes hetkeksi Jeesuksen matkaan kohti
ristiinnaulitsemisen paikkaa. Matkailijan on noustava 700 metrin korkeudella
sijaitsevan Jaffakadun, Länsi-Jerusalemin liike-elämän sykkivän pääväylän
tuntumaan päästäkseen yhtymään Via Dolorosalla lippujen kanssa tungeksivaan
laulavaan kansanjoukkoon.
 |
| Madabasta löydetty bysantinaikainen Jerusalemin kartta |
Kaupungin
porteista kaunein
Vasemmalle kaartava
saa nähdä kaupungin porteista kauneimman,
aina arabimyyjien kansoittaman Damaskoksenportin. Sen alta alkoi
roomalaisbysanttilaisen kaupungin cardo, yksi pääkaduista, mikä varmistui vasta vuosien 1969 – 83 kaivausten
tuloksena. Kaivajien oppaana toimi Bysantin
aikainen Jerusalemin mosaiikkikartta, joka löytyi Jordanian puolella olevasta
Madaban kaupungista.
Aikoinaan
kuningas Daavid nappasi vallan siihen
saakka kaupungissa asuneilta
jebusilaisilta. Sen jälkeen lukematon joukko kuninkailta, kalifeja, julistajia
ja pyhiinvaeltajia on jättänyt jälkensä kaupungin kiviseen maisemaan. Jeesuksen
aikana temppelialuetta vartioitiin pohjoispäässä sijainneesta Antonian linnasta.
Aikaansa tappavat vartiosotilaat kaiversivat
kadun pintaan kuvion noppapeliään varten (Joh. 19:13). Vielä tänään
Länsimuurilla hurskas juutalainen itkee
Jerusalemin kohtaloa ja pistää kipeimmän rukousaiheensa paljon nähneiden
muurien rakoihin. Mutta Tuskien tien neljäntoista etapin merkit jälkipolville
piirsi kristillinen usko, ei historia eikä tutkimus.
Ylipapit
reaalipolitikkoina
Kaivausten
ansiosta saamme Yläkaupungissa ihailla 120 metrin matkalla Jerusalemin
asukkaiden hienostunutta asumiskulttuuria, värikkäiden mosaiikkien kaunistamia kylpyhuoneita, rituaalista pesua palvelevia
mikve-altaita ja Pompeijiin verrattavia fresko-
ja stukkokoristeisia seinäpintoja.
Ylipappi
Kaifaksen perhehaudan löytyminen 1990 on virittänyt keskustelun hänen vaiheistaan.
Avioiduttuaan pappisdynastiaa johtavan Hannaksen tyttären kanssa hän astui aikansa
herrahissiin ja siirtyi appensa jälkeen ylipapin virkaan. Ja ihmeellistä: hän
sai lopulta kokea jokaisen isän toiveiden täyttymyksen, kun kaikki hänen viisi
poikaansa nousivat toinen toisensa jälkeen ylipapin korkeaan virkaan!
Ylipapin viroissa
Kaifas-klaani taisi reaalipoliitikan, tasapainottelun vallanpitäjän eli Rooman
ja alistetun juutalaisen kansan välillä. Rooma piti heitä korvaamattomina. Ja niinpä
isä Kaifas oli virassa peräti 19 vuotta (18-37 jKr.), vaikka normaali
virkakausi kesti vain yhden vuoden! Kiikkerässä poliittisessa tilanteessa
heillä oli kyky aistia levottomuustekijät ja reagoida molempia tahoja tyydyttävästi.
Apostolien teoissa 5:28 Kaifas jyrisee
Jeesuksen kannattajille: ”Me kielsimme jyrkästi teitä opettamasta sen miehen
nimessä. Mutta koko Jerusalem on täynnä teidän oppianne ja te yritätte panna
sen miehen kuoleman meidän syyksemme”. Näin Kaifakset osasivat saman aikaan suunnata sanansa valtaapitävälle
eli Roomalle (tyynnyttää kapinamielen)
ja Jerusalemin juutalaisille (vastalauseita
hautoville). Oikeuden ylimpänä tuomarina Kaifas päätti Jeesuksen
kuolemantuomiosta, roomalainen Pilatus pani sen toimeksi.
Kaifas toimi
Rooman väliintulon pelossa. Tällaisen saddukealaisen reaalipoliitikon Rooma
mielellään näki pitkään virassa raivaamassa tietä häiriköiltä. Toisin kuin
luullaan fariseusten moraali ei liene sallinut julistajaan kohdistuvaa
väkivaltaisuutta.
 |
| Kirjoittaja Kaifaksen haudalla |
