(Finnish Civil Society Actors in the Global
Sphere. Tuomo Melasuo, Petter Nissinen et Outi Tomperi eds., Tampere,
173 sivua)
TAPRI, Tampereen Rauhantutkimuksen
laitos on lähettänyt meille Anna Lindh –säätiön toimintaa seuraaville näin
lennokkaasti otsikoidun teoksen. Siinä 17 suomalaista tilittää kokemuksiaan
kansalaisjärjestöjen työssä maailman eri kolkilla. Traagisesti kuolleen
ruotsalaisen poliitikon nimeä kantava säätiö on vuodesta 2005 lukien pyrkinyt
tukemaan Euro-Välimeri –yhteistyötä, edistämään Välimeren ja Euroopan välistä
kulttuurista vuoropuhelua ja samalla lisäämään eri kulttuurien keskinäistä
kunnioitusta. Säätiön sihteeristö tekee työtä Egyptin Aleksandriassa, jo antiikin
aikaisessa kulttuurien sulatusahjossa. Sen kotisivujen kautta on meidän
kaikkien mahdollista liittyä Suomen verkoston jäseneksi.
Kukin kirjoittaja selostaa, miten
he ovat toimineet mukana maailmanlaajassa yhteistyössä. Mukaan on otettu niitäkin,
jotka osallistuivat maaliskuussa 2013 Välimeri-tapahtumaan Marseillessa.
Suurimmalla osalla artikkelin yhtenä alueena on uskontojenvälinen dialogi.
Esimerkiksi Timo Virtala, Loviisan rauhanfoorumin sihteeri, kertoo
koskettavasti, miten hänestä tuli pasifisti. Hänen mielestään Euroopan rauhanliikkeen
lähtökohta juontuu Ranskan ja Saksan kulttuurikeskustelusta ensimmäisen
maailmanjälkeisessä kaaoksessa.
Erityisen antoisa monissa
rauhanjärjestöissä ansioituneen Heidi Rautionmaan puheenvuoro. Hän vakuuttaa,
että uskontojenvälisissä keskustelussa kristallisoituvat tietyt ihmiskunnan
yhteiset arvot, Raamattuun pohjautuva ”Kultainen säätö” (kohtele toista niin
kuin toivot toisen kohtelevan sinua) ja ”Globaali etiikka” (yhteiset eettiset
periaatteet). Rautiomaan mielestä tällainen dialogi on omiaan tuomaan
panoksensa yhteiskunnalliseen ja poliittiseen oikeudenmukaisuuteen.
Teos päättyy kahteen meitä
suomalaisia lähelle tulevaan aiheeseen, somalien rantautumiseen Suomen
kamaralle. Vaikka nyt on kulunut ensimmäisten erien saapumisesta 20 vuotta,
kysymys heidän kotoutumisestaan on yhä polttava. Syrjintää esiintyy edelleen.
Esa Allas, toimittaja ja kirjailija, ottaa
esiin artikkelinsa lopussa kahden Suomessa syntyneen somalin mielipiteen,
toinen on kätilö, toinen postivirkailija: vaikka he tulevat vierailemaan ja
osallistumaan Somalian projekteihin, he haluavat palata Suomeen, niin iso osa
heistä on jo tullut peruuttamattomasti osaksi tätä pohjoista toista kotimaata.
