Vantaa seura ideoi jälleen lauantaiksi 12.8. Pyhän Laurin
kirkon ympäristöön keskiaikapäivän. Myyntipöytien takana hyörii keskiajan
vaatteissa miehiä ja naisia. Kirkon lähettyvillä istuu jalkapuussa
rangaistustaan sekä miehiä että naisia: oliko häpeän aiheena naurisvarkaus vai
tappelu julkisella paikalla?
Tuolla paistaa räiskäleitä äskettäin Vantaan kaupungin arkeologiksi valittu Andreas Koivisto, tuolla seppä nikkaroi perinteen mukaista korua. Aurinkokin paistoi, kirkon ja vanhan pappilan väliseen puistoon oli kokoontunut satoja ihmisiä.
Tämän päivän helsinkiläisillä on tapana katsoa vähän
alaspäin vantaalaisia. Olisi hyvä tuntea historiaa. Kun Helsingin kaupunki
perustettiin vuonna 1550, Pyhän Laurin kirkon ympärille noussut kylä oli palvellut
maamme hallinnollisena keskuksena jo parin
sadan vuoden ajan.
Tuolla paistaa räiskäleitä äskettäin Vantaan kaupungin arkeologiksi valittu Andreas Koivisto, tuolla seppä nikkaroi perinteen mukaista korua. Aurinkokin paistoi, kirkon ja vanhan pappilan väliseen puistoon oli kokoontunut satoja ihmisiä.
Vantaanjoen suulta lähtivät
jo keskiajalla monet talonpoikaispurjehtijat kohti Revallin eli Tallinnan rantoja. Tunnetuin heistä oli Göran Bonde, joka
vuosina 1510 - 1529 teki vuosittain kuusi, seitsemän tavaranvaihtomatkaa lahden
takaiseen naapuriin. Hän asui Lillaksen kruunutilalla nykyisen Ylästöntie alkupäässä
Maatalousmuseon lähellä. Olen ollut mukana Vantaan kaupungin
historiatoimikunnassa kaivausten alkuvaiheissa toteamassa runsaan esineiden
määrän, paljon peräisin Saksasta.
 |
| Esite keskiaikapäivästä |
Bengt Eriksson laati
2009 hienon ja värikkään kuvauksen 1500-luvun helsinginpitäjäläisten
matkoista teoksessaan ”Talonpoikaispurjehdus
Helsingin pitäjässä 1500-luvulla”.
