Pilpalan koululta lähdettiin taas kyläkävelylle 12.7. Peräti
120 nykyistä tai entistä pilpalalaista, me kesäasukkaat kaiken jatkona, kokoonnuimme
ensin kesätorille ja suunnistimme sitten Hyrryn tilan sivuitse kohti
ikiaikaista metsää. Oikealla pilkoittikin jo kartanon kaksi hehtaaria käsittävä
lähde – lienee lajissaan maamme suurimpia. Sen
tasaisen kylmään veteen kartanon karjakot kantoivat vastalypsetyn maidon
jäähtymään.
Pilpalan historiaa hyvin tunteva Jorma Ruponen toimi
retken pääoppaana. Postin ja sähkölaitoksen vaiheita valotti kävelykeppeihinsä
nojannut Sylvi Onnela, joka postin ikkunasta saattoi seurata Pilpalan myllyllä
häärääviä elokuvajulkkiksia. Mutta kaikkein
tarkimmat tiedot lateli Lopen pitkäaikainen johtaja Voitto Saraneva,
suvun varhempi nimi Sacklin. Suvun piirissä kuorma-auto liikenne
alkoi syntymävuotenani 1936 ja päättyi 1978.Kun
oli perehdytty osuuskauppojen ja kassojen
historiaan käveltiin Näkyvänkosken rantaan, jossa oli kantatilojen
yhteinen mylly. Viljaa arvellaan jauhetun
aina 1300-luvulta alkaen. Paikalla oli Antti Kuparinen, joka työskenteli
Pilpalan myllyn viimeisenä mylläripoikana 1960-luvulla. Näkyvän ja
Kuusammen
välisellä alueella toimi elintärkeä
saha, josta ei ole säilynyt minkäänlaista näkyvää muistomerkkiä. Pilpalalainen Harri
Saksala esitti tekemänsä laulun monen kyläläisen leivässä pitäneen
laitoksen elämästä. Vielä kannattaa mainita
Pilpalan mylly suomalaisen elokuvan historiassa. Kosken partaalla kuvattiin
1957
”Nuori mylläri”, päätähtenä Teija Sopanen.
Televisiota varten kuvatusta ”Keinumorsiamesta”
ei enää ole saatavissa yhtään kopiota
 |
| Myllyllä jauhettiin viljaa jo 1300-luvulla |
[i] Pilpala tulee sanasta Philippus/Filippus/Pilppa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti