Marraskuun 2015 alkupäivinä vietimme vajaan viikon Roomassa.
Käytimme nyt niin muodikasta jakamistalouttaa eli varasimme Chiara-nimiseltä
nuorelta naiselta pienen yksiön Airbnb:n kautta. Halpaa ja kätevää. Kun
majapaikka oli rautatieaseman lähettyvillä, selvisimme kävellen useampaan
kohteeseen. Ja kun ostimme linjan Hop-on
– Hop-off liput kolmeksi päiväksi, keskikaupunki oli meidän!
Jo tulopäivänä ehdimme Colosseumille, Rooman suurimpaan
pyöröteatteriin, jonka rakennutti keisari Vespasianus vuonna 72 jKr. Neron palatsin läheisyyteen. Nimen
arvellaan juontuvan Neron kunniaksi pystytetystä pronssipatsaasta. Areenalla
yleensä kuolemaan päättyneet
gladiaattorikamppailut olivat keisarin ja yläluokan suurta huvia. Voimme
kuvitella 55 000 katsojan villiä mylvintää. Lattian alta syöksyivät
Afrikasta ja muualta kaukaa tuodut pedot. Pienempi
roomalaisareena oli kyseessä myös, kun
Gardajärven tuntumassa kerran katselimme Aida-oopperaa Veronassa.
Kaupungin keskustassa, vanhan osan (Forum Romanum)kiertää
Palatinus-kukkula, jossa asuivat hallitsijat, jouluevankeliumin keisari
Augustus ja monet muut. Augustus hallitsi 27 vuotta ja hänet julistettiin
jumaluudeksi.
Valtava nähtävyys on Pietarin kirkko, koko maailmalle yhteinen, jossa hiljaisimpanakin arkipäivänä vierailee 30 000 turistia. Kerrassaan häkellyttävä on Sikstiiniläiskappeli, jonka kattofreskoissa Jumala mahtikäskyllään saa auringon levittämään valoaan. Kun freskot 1980-luvulla huolellisesti puhdistettiin, ne herättivät laajaa hämmästystä kirkkailla sävyillään.
Viisi päivää kaupungissa, jossa nähtävää riittäisi
viideksisadaksi, tuntuu miltei turhauttavalta. Mutta ainahan voi toivoa pääsevänsä uudelleen. Sen jälkeen voisi kertoa jostain, joka lukija
ei heti tunnistaisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti