Joulurauhan keskellä muistetaan Aleppon hätää – Lännen häpeää!

Aleppo on pysynyt tavalliselle suomalaiselle melko tuntemattomana, kunnes Syyrian sodan raakuudet levisivät syksyn 2016 aikana lehtien palstoille. Aleppo tuhottiin Syyrian hallituksen pelastamiseksi, otsikoi Helsingin sanomat 16.12.2016.  Yhtenä päivänä luvataan evakuoida turvaan kaupungin itäosan hätää kärsivät siviilit, toisena evakuointi peruutetaan.  Raunioiden keskellä piilottelee 200 000 ihmistä, ne jäävät vaille suojaa oman maan hallituksen ja Venäjän pommituksissa. EU saa tapahtumista tarkan selon – mutta on neuvoton tapahtumien edessä. Viisi sotien vuotta on jo tappanut tuhansia. Venäjän lisäksi Iranin shiialaiset ovat pysytelleet Syyrian onnettoman presidentin, Bashar al-Assadin vankkana tukena.

Aleppon Citadel

Viisituhatta vuotta vanha Aleppo on kulttuurien kehto. Aikoinaan idästä johtava Silkkitie kaartoi kaupungin basaarien keskelle,  turvasi kulttuurivaihdon – ja esineistön monipuolisuuden. Kulttuurin jatkuva tulva kasvatti kansainvälistä kauppaa ja kohotti elintasoa.

Lähi-idän Instituutin Ystävien suomalaisryhmät päätyivät Aleppon miljoonakaupunkiin toistuvasti. Aloitimme Aleppon kaupunkikierroksen tavallisesti  mahtavasta linnoituksesta, Citadelista. Kiipesimme ylös ramppia myöten muurien sisälle.  Tutustumme Raamatussa ”uskon isäksi” kutsutun Abarahamin synagogaan. Patriarkka eli 1900-1700 eKr. tienoilla. Kukkulalla kolmen Lähi-Idässä syntyneen uskonnon – juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin - yhteinen kantaisä on tarinan mukaan lypsänyt karjaansa. Tietysti sukelsimme sisälle basaarien maailmaan – kauppakujia riittää 12 km. Tuntuu käsittämättömältä,  että  tämä ikivanha suk on nyt osin tuhottu.

Nablus-kouluun menossa

 Lähi-Idän Instituutille on olennaista vuorovaikutus. Hyvä esimerkki tästä on vierailut Aleppon suuressa Nablus-tyttökoulussa. Tytöt odottivat suomalaisia vieraita riveissä pihamaalla. Jokaisella oppilaalla oli kädessään pieni tervetuliaiskimppu. Tulijat jaettiin useampaan ryhmään seuraamaan opetusta. Kysymyksiäkin sai esittää. Näytetuntien jälkeen kokoonnuttiin koulun juhlasaliin kuulemaan  koulun rehtorin ja suomalaisen vieraan esitelmät.

Kemian tunti, vasemmalla oppaamme Nabil

Aleppo – samaan aikaan ikivanha ja moderni -  lumosi kävijät. Ei ole ollenkaan ihme, että Suomessa oli vireillä hanke Aleppo-instituutin perustamiseksi. Sen tämä 5 000 vuotta vanha kulttuurijätti olisi totisesti ansainnut!

Alhambran linnat Etelä-Espanjassa hämmästyttävät

Granadan vaikeapääsyisille Darro-joen kallioille rakennetut Espanjan kuninkaiden kesälinnat ovat kuuluisa nähtävyys, vuodesta 1984 Unescon Maailmanperintökohde. Alhambra on rakennettu kukkulalle ja sen takaa siintävät Sierra Nevadan lumihuippuiset vuoret.  Muurien rajaama alue on 14 hehtaaria, osa viljelys- ja puutarhamaita. Muurien sisäpuolelle mahtuu jopa kuusi palatsia, moskeija joka on purettu, eläintarha, lintutalo, kauppoja, työpajoja ym. Palatseissa on pihoja, saleja, pylväitä, lähteitä ja altaita.

Malagasta lähdimme kohti Alhambraa (merkitys `punainen`) marraskuun alussa turistibussissa. Lippu kohteeseen oli varattava viikkoja aikaisemmin, sillä talviaikaan sinne suuntaa kulkunsa päivittäin jopa 8 000 katsojaa. Niinpä viranomaiset pitävät paikalla tarkkaa kontrollia: neljässä tarkastuspisteessä on pääsyliput kaivettava esiin, muutoin joutuu ohjatuksi alueelta ulos. Mutta kiertely linnan saleissa kannattaa: kuin tarjottimella siintävät alhaalla alueen kylät ja kirkot, salien katot kauttaaltaan pitsimäisten arabeskikuvioden peittämiä.  

Espanjan hallitsijat 1200-luvulta pitkälle keskiaikaan viettivät täällä kesiä: talvella korkeat salit humisivat tyhjyyttään mereltä tuivertavissa tuulissa. Ensimmäinen islamilainen linnoitus näki päivän valon jo 756. Korkeat punertavat muurit estivät ulkopuolisia näkemästä mitä monissa pulputtavien kaivojen pihoissa tapahtui. Linnoitusten nykyisen nimen katsotaan juontuvan perustajakuninkaasta, joka tunnettiin nimellä Alhamar. Leijonapiha on saanut nimensä 12 suihkulähdettä kannattavan leijonan mukaan. Palatsin suurin huone  on Suurlähettiläiden sali nousee 18 metrin korkeuteen. Siellä istuva kuningas otti vastaan muiden valtioiden lähettiläät. 

Islamilaisten hallitsijoiden väistyttyä katoliset kuningassuvut – Ferdinand ja Isabella ja kaikki muut - valtasivat paikan vuonna 1492. Toinen toistaan koristellumpi huone seuraa edessäpäin. Uskomatonta miten kaikki laasti ja koriste-esineet on voitu korkealle raahata. Alhambra on maailman ainoa säilynyt keskiaikainen muslimipalatsi.   Elämä lyhyt, taide pitkä.